Rohvessyör Palameen, joka olj kymmeniä vuosia ollunna virassaa, kysäs ihmetelle:

— Koskas se on tapahtunna?

— Vuotena 1868 sen ja sen rohvessyöri aekana.

Ja kerkeekieline rohvessyör Palameen olj kumartamalla vastanna, että:

— Ei tarvihe, ei missää nimessä! Teijjä tutkinnollanne on lassillinen arvo…

Nyt sinä ymmärtänet, että…

— Kyllä ymmärrän — vanahan yl'oppilaese vanaha ekssalami on lassillinen ja se yl'oppilaene ite Lassilline Arvo, vaekkei sen nim ies Arvo oeskaa…

Mut tätä puhhuessaa sattu se Jussi Rytköne vilikasemmaa lautamiehee ja huohmoomaa, että sen suupielet olj virnistyksessä. Sillon Jussi suuttuva tohaht, läks poes ja sano männessää, että:

— Ku sinnäe out liijjallise viisautes tähe peässynnä lautamieheks, niin soat itekkii olla "Lassillinen Arvo"…

SUU SOATTAA SUVEN RITTAA, KIELJ KÄRPÄN NAKKII —