VII
Kello neljän tienoissa iltapäivällä pysähtyy juna.
Tähän aikaan pitäisi meidän olla perillä. Katsomme akkunasta.
Mikä valtava ihmispaljous asemalla.
Aseman nimi on Bütow. Olemme perillä.
— Valmiit! komentaa aliupseeri.
Heitämme matkalaukut ja vaatteemme kainaloon. Vaunun ovi avataan.
Astumme asemasillalle.
Vastassamme on upseereja ja sotamiehiä. Rautatie- ja postivirkamiehet juoksevat edestakaisin. Raskaita asemarattaita lykätään.
Mutta katseemme ei pysähdy niihin. Se tarkastaa asema-aitauksen takana olevaa sankkaa ja värikästä ihmisparvea Se kiertää asemalle johtavan kadun pään, joka on sulloutunut kansaa täyteen. Kiipeää rautatieraiteitten yli johtavalle korkealle sillalle. Sekin on täpösen täynnä katsojia. Kaikkialla missä on pieninkin paikka, josta voi nähdä asemalle, on yleisöä.
Koko pikkukaupunki on nähtävästi liikkeellä.