Mies hätkähti ja peräytyi jonkun verran.
"Yhtä lystiä", sanoi hän. "Minä annan haasteen petoksesta, ja se on kierä paikka."
Ja hän poistui. Mutta tirehtööri tarttui tyynesti puhelimeen, pyysi numeron ja puheli:
"Onko se Jutkun ja Metkun asianajotoimistossa? Hyvää päivää! Tämä on tirehtööri Ansio. Ajattelin kysyä, mitä siitä saa, kun sanoo toista petkuttajaksi.— Vai niin! Pääseekö sakoilla? Niinkö! Vankeutta? Hyvä! Niinkö? Hyvästi! Haloo jaa! Vai niin! Mekö voitimme sen vekselijutun. Hyvä! Senaattiinko? Vääriä todistajia meidän puolella? Haloo! Haloo! Haloo!"
Puhelin sulettiin. Sisään astui ränstyneen näköinen olio, käärö kädessä. Hänestä levisi väkevä löyhkä. Hän otti paperin, levitti pöydälle, tarkasteli ja mittaili.
Tirehtööri otti nurkassa olevasta kaapista pullon ja tarjosi "arkkitehdille" suunavausta, kaivoi sitte pöytälaatikosta jotakin ja työnsi miehen käteen, jonka jälkeen tämä suutaan pyyhkien lähti ulos.
Tirehtööri antoi merkin apulaiselleen, istuutui pöydän ääreen ja sanoi:
"Jahah, juu! Piirustukset ovat valmiit. Nyt vaan kutsumus perustavaan yhtiökokoukseen."
Ja hän saneli painavasti naisen kirjoittaessa:
"Kunnioittaen kutsumme teitä täten Asunto-osakeyhtiö Onnelan perustavaan kokoukseen, joka pidetään allekirjoittaneen konttorissa ensi maanantaina klo 8 i.p., jolloin otetaan keskusteltavaksi seuraavat asiat: