"Viisi huolii miehistä, kyllä täällä niitä on. Mutta nyt on pelastettava meidän kuppari", lausui Piltti pitäen kupparin päätä ylhäällä.
"Kantakaa se tänne ruumaan, ojentakoon tuohon sänkyyn selälleen, ei siellä tuommoisessa katkussa henkiin tule", sanoi kyröläinen toisille, jotka seisoivat Kreetan ympärillä.
"On selvin, että mennään heti hakemaan tohtoria, sillä ei tämä muuten tule henkiin" sanoi Piltti, kun huomasi että olut, jota hän lusikalla sipoi Kreetan suuhun, juoksi samaa tietä pois.
"Aivan oikein. Tohtori on heti haettava. Ei se mihinkään sovi, että raittiusseuran kuppari viinaan kuolee", lisäsi Iiska ja lähti hakemaan tohtoria.
Juuri kun tohtori saapui, niin Kreetakin alkoi aivastelemaan, ja saatuaan jotain lääkettä tohtorilta, aukaisi hän jo silmänsä, mutta vaipui uudelleen pökerryksiin.
"Kun se saa hetken rauhassa nukkua ja katsotte, ettei se heti saa olutta tahi viskiä, niin kyllä se siitä virkoaa", sanoi tohtori ja aikoi lähteä. Piltti otti tohtoria takin hihasta kiinni ja veti toiseen huoneeseen koettaen selittää tilannetta: "Foor moor sik män."
Tohtori astuessaan toiseen huoneeseen ja nähtyään kolme miestä pitkällään pöydällä ja yhden penkillä, kaikki ylt'yleensä verissään ja sarvet selässä, oli vähällä pyörtyä. Laukku, joka oli hänen kädessään, putosi lattialle ja hän itse seisoi ovipielessä vaaleana kuin marmoripatsas. Hän olisi mielellään lähtenyt livistämään, mutta jalkansa eivät totelleet häntä.
"Ota sarvet pois niiden selästä, ei ne nyt enää mitään hyödytä", käski kyröläinen Pilttiä.
"Paras se onkin ", vastasi Piltti ja alkoi kiskomaan ensiksi Teemun selästä sarvia..
Tohtori nähtyään miten jokainen sarvi oli täynnä verta ja aina sarven tilalla haavoja, kauhistui ja luhistui läjään lattialle.