"Sepä hyvä, jos siellä on englantilaisia, että saadaan antaa heille palkka siitä hyvästä kun he ovat kulkeneet Suomen rantoja polttain ja pommittaen", lausui laihialainen.

"Minä kannatan Iiskan esitystä, että mennään ottamaan härmäläiset ja kauhavalaiset mukaan, ja että täytetään yksi pullo viinalla ja viedään heille", lisäsi latvaheikkoolainen.

Noin puolta tuntia myöhemmin kuului Harborin ja Ashtabulaon väliltä laulu: "Härmästä poikia kymmenen, hurraa, hurraa, hurei, joittenka silmistä vuoda ei kyyneleet suta sunffati riiati rallalalei!"

"Se pojat määräksi, että kenenkään ei saa lähtiä käplikköön, vaikka henki lähtisi!" muistutti Teemu.

"Ei, vaikka niitä olisi enempi kuin Konnin piruja!" myönsi ilmajokelainen.

"Mennäänkö sisälle ovesta vai klasista?" tiedusti kauhavalainen.

"Ovesta mennään, jos se on auki. Sinä raumalainen menet heti sisään ja vaadit rahat ja kellot pois, tahi muuten paukkuu", määräsi härmäläinen.

Suomalaisten laulu herätti kapakassa olijain huomiota ja peläten jotain olevan tekeillä varustautuivat he ottamaan vastaan.

"Kuka menee edellä sisään?" kysyi Teemu.

"Kyllä minä menen", vastasi härmäläinen, ja nousi rappuja ylös.