"Le Temps", harkitseva eikä millään tavalla huomiota herättämään taipuvainen lehti, kertoo hirvittävän jutun puolittain kuoliaaksi ammutuista ja ennen kuolemaansa haudatuista ihmisistä. Suuri joukko haudattiin Jacques-la-Bouchièré'n luona olevalle torille ja monien peitteeksi viskattiin ainoastaan ohut kerros maata. Päivällä katujen hälinä hämmensi kaiken, mutta yön hiljaisuudessa heräsivät läheisten talojen asukkaat hiljaiseen voihkimiseen, ja aamulla nähtiin suljetun nyrkin pistävän ylös maasta. Tuon johdosta käskettiin ruumiit kaivaa uudelleen ylös… Että monet haavottuneet haudattiin elävältä, siitä ei voi olla pienintäkään epäilystä. Yhden tapauksen voin taata. Kun Brunei ja hänen rakastettunsa toukok. 24 p. olivat ammutut erään Vendôme-torin varrella olevan talon pihalla, annettiin heidän maata siinä 27 p:vän iltapäivään. Kun silloin vihdoinkin tultiin viemään ruumiita pois, havaittiin naisen vielä olevan elossa ja vietiin hänet sitomispaikalle. Vaikka häneen oli osunut neljä kuulaa, on hengenvaara nyt ohi. — Evening Standart-lehden Pariisin-kirjeenvaihtaja kesäk. 8 p:nä.
II. Seuraava kirje oli julkaistuna lontoolaisessa Times-lehdessä 13 p:nä kesäkuuta:
Times-Iehden toimittajalle. — Herra Toimittaja! — Kesäkuun 6 p:nä 1871 on hra Jules Favre lähettänyt kaikille Euroopan valloille osoitetun kiertokirjeen, jossa hän vaatii kansainvälistä työväenliittoa kuristettavaksi kuoliaaksi. Muutamat huomautukset riittänevät valaisemaan tätä asiakirjaa.
Jo meidän sääntöjemme johdannossa on ilmoitettuna, että internationale perustettiin syyskuun 28 p:nä 1864 julkisessa kokouksessa St. Martin Hallissa, Long Acre, Lontoossa. Hänelle itselleen parhaiten tunnetuista syistä asettaa Jules Favre perustamisen päivänmäärän ajassa taaksepäin aina vuoteen 1862.
Meidän periaatteitamme selostaakseen uskottelee hän jäsentävänsä 'sen (internationalen) 25 p:nä maalisk. 1869 julkaistua painotuotetta.' Ja mitä hän lainaa? Erään seuran julkaisua, joka ei ole internationale. Tämän kaltaisia temppuja käytti hän jo silloin kuin hän verrattain nuorena asianajajana puolusti pariisilaista Le National-lehteä parjauksesta nostettuja Cabet'n kanteita vastaan. Silloin uskotteli hän toistavansa otteita Cabet'n lentokirjasista, kun sen sijaan luki itse väliin pistämiään lisälauseita. Tämä silmänkääntäjätemppu paljastettiin kuitenkin oikeuden edessä ja olisi hän, jos Cabet ei olisi ollut niin peräänantavainen, rangaistukseksi tullut potkituksi pois Pariisin asianajajien yhdistyksestä. Kaikista näistä asiakirjoista, joita hän vetää esiin internationalen asiakirjoina, ei yksikään ole sen. Niinpä sanoo hän: 'Liitto julistaa olevansa ateistinen, sanoo Lontoossa 1869 perustettu pääneuvosto.' Pääneuvosto ei ole koskaan julkaissut tuollaista. Päinvastoin: se on julkaissut asiakirjan, joka on kuolettanut "allianssin" — L'Alliance de la democratie socialiste Genevessä, jota Jules Favre siteeraa — alkuperäiset säännöt.
Koko kiertokirjeessään, joka osaksi on olevinaan tähdätty keisarikuntaakin vastaan, toistaa Jules Favre internationalea vastaan yksinomaan niitä poliisisatuja, joita keisarikunnan yleiset syyttäjät ovat keksineet kokoon ja jotka keisarikunnan omien tuomioistuinten edessä ovat rauenneet omaan tyhjyyteensä.
On tunnettua, että internationalen pääneuvosto molemmissa julistuksissaan (heinä- ja syyskuussa 1870) silloisesta sodasta on paljastanut Preussin valloitussuunnitelmat Ranskaa vastaan. Myöhemmin kääntyi hra Reitlinger, Jules Favren yksityissihteeri, mutta luonnollisesti turhaan, muutamien pääneuvoston jäsenten puoleen saadakseen nämä toimeenpanemaan joukkomielenosotuksia Bismarckia vastaan ja kansallisen puolustuksen hallituksen hyväksi. Erityisesti pyydettiin, että niissä ei tasavaltaa sanallakaan mainittaisi. Valmistelut joukkomielenosotuksia varten Jules Favre'n odotetun Lontooseen saapumisen johdosta tehtiin — varmaankin mitä parhaimmassa tarkoituksessa — vastoin pääneuvoston tahtoa, joka 9 p:nä syysk. antamassaan julistuksessa nimenomaan jo ennakolta oli varoittanut Pariisin työläisiä Jules Favre'sta ja hänen virkatovereistaan.
Mitähän hra Jules Favre sanoisi, jos internationalen pääneuvosto vuorostaan lähettäisi hänestä kiertokirjeen kaikille Euroopan hallituksille ja pyytäisi niiden kiinnittämään erityisesti huomiotaan jo kuolleen hra Millière'en Pariisissa julkaisemiin asiakirjoihin?
Erinomaisella kunnioituksella
John Hales;
Kansainvälisen työväenliiton
pääneuvoston sihteeri,