Kaikkein tärkeintä Tampereen liikkeelle on rautatie. Waltiopäivillä v. 1863 säädyt määräsivät 9,244,892 markkaa rautatietä rakennettavaksi Hämeenlinnasta Tampereelle. Hänen Majesteetinsä Keisari maaliskuun 2 p. v. 1865 tämän säätyjen päätöksen vahvisti. Mutta ajatukset maassamme muuttuivat, Tampereen rautatie jätettiin sillensä, ja Riihimäki-Lahden tie, joka sitten Pietariin jatkettiin, tuli sijaan. Wähä korvausta toivotun rautatien verosta suotiin Tampereelle, kun vesikulkutie Hämeenlinnaan v. 1868 avettiin kaivannon kautta Lempoisissa. Kun hallitus ei arvellut voivansa rakentaa rautatietä Hämeenlinnasta Tampereeseen ja Turkuun, eräät yksityiset anoivat sitä saada käsiinsä. W. 1871 kunnallisneuvos Robert Ullner sai myönnytyksen, jonka hän taas v. 1872 Ruhtinalle Uchtomski siirsi. Kun tämä ei täyttänyt myönnytyksessä pantuja ehtoja, julisti Hänen Majesteetinsä helmikuun 20 p. 1874 sen menetetyksi, ja rautatien rakentamisen valtiovaroilla kohta alotettavaksi. Alusta vuotta 1876 sallittiin välivaraista liikettä sillä uudella tiellä, ja työn päätettyä Hämeenlinnan-Turun-Tampereen rautatie kesäkuun 23 p. 1876 juhlallisesti vihittiin. Tänä vuonna on Tampereen-Waasan rautatyönteko aljettu.
W. 1805 oli kaupungissa 1 tehdas, nimittäin paperipruukki 5 työmiehellä, 2 värjäriä, 3 karvaria, 4 hattumaakaria, 3 kruukumaakaria, 2 liinankankuria, 2 muuraria, 2 satulamaakaria, 5 suutaria, 3 kraataria, 4 nikkaria, 2 varvaria, 3 sämiskä-maakaria ja 2 timpermannia, kaikkiansa 50 mestaria, 14 kisälliä ja 16 aputyömiestä. Samana vuonna löytyi kaupungissa 35 hevosta, 45 lehmää ja 50 lammasta.
W. 1815 oli paperitehtaassa 40 työntekiää ja verkatehtaassa 21 työntekiällä.
W. 1835 ei ollut mitään verkatehdasta.
W. 1840 pumpulitehtaassa 58 miestä ja 147 naista. Käsityöläisiä 261, joista 103 mestaria ja niiden joukossa 14 värjäriä, 14 karvaria, 10 hattumakaria, 6 suutaria ja 6 kraataria.
W. 1850 pumpulitehtaassa 230 miestä ja 634 naista, paperitehtaassa 73 työntekiää, paitsi näitä sukkatehdas 22 ja öljymylly 4 työntekiällä. Käsityöläisten luku nousi 487, joista 115 mestaria.
W. 1860 oli pumpulitehtaassa 454 miestä ja 1023 naista; paitsi entisiä laitoksia oli olutehdas 9, villakehrutehdas 12, tulitikkutehdas 20 ja tapettitehdas 4 työntekiällä. Käsityöläisten luku nousi 579, joista 122 mestaria, 338 kisälliä ja oppipoikaa ja 119 työmiestä.
W. 1865 oli 16 kauppamiestä, 8 ruokakauppiasta, 21 porvaria ja 48 ajajaa. Paperitehtaassa 94 työntekiää, kahdessa olutehtaassa 18, öljymyllyssä 6, pumpulitehtaassa 406 miestä ja 746 naista, villakehruussa 14, sukkatehtaassa 17 ja 2 tikkutehtaassa 24 työntekiää. Käsityöläisten luku nousi 549, joista 132 mestaria, 288 kisälliä ja oppipoikaa ja 129 työmiestä. Mestareista 7 pakaria, 2 läkkiseppää, 2 kirjannitojaa, 1 nahkuri, 2 rakennusmestaria, 7 värjäriä, 14 karvaria, 5 keltavalajaa, 1 lasimestari, 5 kultaseppää, 1 hansikkamaakari, 1 hattumaakari, 3 karttamakaria, 1 instrumentimaakari, 4 seppää, 4 vaskiseppää, 5 savenvalajaa, 1 muurimestari, 9 maalaria, 2 neulamaakaria, 6 satulamakaria, 13 suutaria, 1 nuohari, 7 kraataria, 1 konditori, 7 nikkaria, 7 sorvaria, 3 salvumiestä, 1 vannehtia, 3 kelloseppää, 2 vaunumaakaria, 1 kaidemaakari, 2 sikarimaakaria ja 1 musikantti.
Tehtaita ja keinollisuuden laitoksia Tampereella vuonna 1878.
Omistaja Mestaria Oppipoikia Yli Alle eli ja 15 v. 15 v. isännöitsijä kisällejä Suom. Ulkom. Suom.