Silloin kun nykyiset omistajat ostivat tehtaan oli siellä lähes 500 kehrää (spindeliä), nyt on niitten luku 50,000. Finlayson'in aikana oli työntekijöitten luku ainoasti 50-60.
W. 1840 oli 58 miestä ja 14 naista 1850 " 294 " " 634 " 1860 " 454 " " 1023 " 1865 " 406 " " 746 "
ja nyt nousee luku likimitten 2000.
1878 vuoden valmistus mainittiin olevan 256,000 kappalta pumpulikangasta, 2,700,000 naulaa lankoja sekä 75,000 naulaa vattia. — Tehtaasen kuuluvassa puuhuoneessa on nykyään postikonttori ja sähkösanalennätin. Paitsi sitä, että laitos palkkaa oman papin ja kustantaa lääkärihoitoa työntekiöillensä, ylläpitää se pikkulasten koulua 150 lapselle, kasvatuslaitosta (asyli) 50 orpolapselle, lastenkotoa tyttöjä varten jotka tekevät työtä tehtaassa. Wielä on tehtaalla ravintohuone työntekiöitä varten, oma myymähuone, asuntohuoneita sekä mestareille että työntekiöille. Paitsi kaikkia näitä ovat tehtaan omistajat rakennuttaneet rukoushuoneen kivestä, joka tehtynä gotilaiseen rakennusmuotoon vihittiin elokuun 24 p 1879 ja maksaa 100,000 markan vaiheilla. Kirkko on varustettu 22-äänisillä uruilla. Sen oviseinässä holvikaaressa luetaan seuraava kirjoitus: Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises nyt ja ijankaikkisesti Ps. 121: 8 ja holvilla kuorin päällä: Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra ijankaikkisesti. Ps. 93: 5.
Kuva toisella sivulla näyttää kosken varrella olevaa tehdasta ennenkuin mitään tehdasrakennusta oli kosken vastaisella puolella. Useampia kertoja on tehdas pahaksi onneksi joutunut liekkien valtaan. Helmikuun 18 p. 1841 paloi vanha Finlayson'in rakentama tehdas; tammikuun 20 p. 1868 paloi suuri, vähä ennen sitä, kadun varrella rakennettu tehdashuoneisto, sisältävä huoneita kutomista, värjäämistä ja kontoria varten, sekä myös nelikertainen rakennus, jossa oli yli 400 kangastuolia; heinäkuun 28 p. 1870 joutui taas suurin osa siitä kaksi vuotta tätä ennen palaneesta kutomahuoneesta liekkien valtaan.
Tehtaan työväelle on perustettu säästöpankki, johonka sisäänpanot heinäkuun 1 p. 1879 nousivat 791,700 markkaan. Wielä on apukassa vanhuuksia ja kivuloisia varten 93,000 markan pääomalla josta maksettiin v. 1870 apurahoja 13,800 markkaa.
Paperitehtaan perusti v. 1803 Gustaf Lefrén. Se joutui sen jälkeen Kirjakauppiaalle Joh. Christ. Frenckell'ille toiminimellä J.C. Frenckell ja poika, joka nimi on sitten pidetty. Tehdas sai oikeutensa huhtikuun 30 p. ja ne uudis-tettiin syyskuun 7 p. 1871. J.C. Frenckell'in jälkeen tuli poikansa Frans Wilhelm Frenckell tehtaan omistajaksi, jonka hän suuresti lavensi. Tehdas sijaitsee kuudessa kivihuoneessa ja konehistoon kuuluu 30 valilaitosta, 3 paperi- ja 3 siloituskonetta sekä kolme lumppukeittokonetta, joita käyttää 6 turbinia 350 hevosvoimalla. Etevin raaka-aine lumppu kootaan suureksi osaksi Suomessa. Lähes puoli valmistusta, joka on 60,000 riisiä paitsi 70,000 naulaa paperia, käytetään maassamme; loppu suurimmaksi osaksi menee Wenäjään ja sen Itämeren maihin.
Jo ennen tämän paperitehtaan perustusta lienee Tampereella paperia valmistettu. Abraham Häggman, kuollut 1781, mainitaan olleen ensimäisenä paperinvalmistajana täällä ja vielä kerrotaan, että eräs Glas niminen oli täällä tehnyt paperia ja lienee ollut se, joka ensiksi pani alkuun nykyisen tehtaan.
Tehtaanhaltia Frans Wilhelm Frenckell valittiin Tampereen kaupungin edustajaksi valtiopäivillä 1863; samassa myöskin Hämeenlinnan kaupunki hänen siihen valitsi, mutta käskettiin omaa edusmiestä valita. Uudestaan kaupungin edustajaksi 1867-vuoden valtiopäiviksi valittuna Frenckell nimitettiin porvarisäädyn puhemieheksi, ja kaupunki jäi ilman edusmiehettä; kuitenkin porvaristo, kokoontuneena toista edusmiestä Frenckell'in sijaan valitsemaan, ilmoitti ei jaksavansa silloisten rasitusten aikana kahta edusmiestä palkata. Frenckell suositettiin kauppaneuvoksen nimellä ja koroitettiin lapsinensa perillisinensä v. 1868 aatelis-säätyyn ja sisäänotettiin Suomen Ritarihuoneesen nimellä von Frenckell. Hänen kuolemansa jälkeen 1878 hoitaa poikansa Waldemar von Frenckell tehtaan perillisten puolesta. Nimitoimisto J.C. Frenckell ja poika omistaa paperitehtaansa vieressä myös toisen tehtaan, joka kemiallisesti valmistaa paperiaineksia oljista. Tätä tehdasta, joka on oikeutettu helmikuun 28 p. 1864 ja toukokuun 18 p. 1874, käyttää 80 hevosvoimanen turbini, joka pitää käymässä myös öljymyllyn, jonka perusti v. 1843 aptekari W. Tennberg ja jonka vuotinen pellavansiemenen tarvitseminen mainitaan olevan noin 200 tynnyriä.
Tampereen masuuni on oikeutettu joulukuun 17 p. 1842. Sen rakensivat seuraavana vuonna salaneuvos August Ramsay ja Laamanni Nils Idman, ja myytiin siihen kuuluvan sahan kanssa v. 1856 Östermyran rautatehtaan omistajalle Gustaf Wasastjernalle, joka perusti siihen konepajan ja valimon. Nämät laitokset joutuivat v. 1861 Tampereen liina- ja rautateoksien osakeyhtiölle. Konepaja, jota käyttää yksi turbini, sisältää 4 pura-, 2 höylä- ja 2 pistokonetta. Konepajan työntekiöin apukassa nousi v. 1878 12,500 markkaan.