Axel Gabriel Borg kollega matematikissa, rehtori 1876-77.
Johan Stolpe, kollega historiassa, rehtori 1877.
Kollegat:
Frans Evald Jernberg, ruotsin ja saksan kieli 1875.
Otto Rudolf Borg, alkeis-matematiki ja luonnontiede 1875.
Edvard Maunulin, matematiki ja fysiki 1877.
Karl Gustaf Söderlund, venäjän kielen opettaja 1874.
Fanny Henriette Björnström, piirustus, v.t. 1875, vak. 1876.
Anders Tervo, laulanto, v.t. 1875, vak. 1876.
Fredrik Jäderholm 1876.
Korkeempia kansakouluja neljällä mies-, kolmella nais-opettajalla on kaikkiaan seitsemän. Poikain koulussa on 1879 oppilaisia 155, tyttöin koulussa 97 eli yhteensä 252.
Alempia kansakouluja on viisi. Niissä on tätä nykyä kaikkiaan 226 oppilasta.
Ylemmissä ja alemmissa yhteensä 478 oppilasta.
Paitsi näitä on kaupungissa yksityinen ruotsalainen Naiskoulu 40:llä oppilaalla, joka on nauttinut valtioapua. Wielä on naisyhtiön Tyttökoulu.
Tehtaitten kouluja erittäin ovat: Pumpulitehtaan, Liina-tehtaan ja Frenckellin lahjoittaman varaston koulut. Näissä kaikissa kouluissa opetetaan tätä nykyä kaikkiaan 825 lasta. Kaupungilla sekä tehtailla on vielä lisäksi Sunnuntai- ja Ehtoo-kouluja.
Papit.
Tampereen vanhassa kirkonkirjassa, joka alkaa v. 1795, tavataan seuraava kirjoitus: "Kun Ruotsin kuninkaan, Gustaa IIl:n perustuskirjeen kautta, annettu lokakuun 1 päivänä 1779, kaupunki on perustettu Tammerkosken rannalle, Tampereen Säterirysthollin maalla, ovat kaupunkilaiset vielä muutamia vuosia sen jälestä, miten ennenkin, viettäneet jumalanpalvelusta Messukylän emäkirkossa, ja sen ajan kuluessa silloin tällöin vuoteensa Messukylän papisto pitänyt jumalanpalvelusta kaupungissakin, niin sanotussa Pränni-pytingissä kosken ylipuolella; mutta v. 1786 saivat kaupunkilaiset eri saarnahuoneen, asetettu rysthollin vanhan suuren pytinkin eteläiseen päähän, ja seisova torin koillisessa kulmassa, lähellä koskea, sekä samana vuonna oman ensimäisen pappinsa, herra Maisteri Abraham Lilius, joka oli sangen oppinut mies. Hän muutti Tampereelta 1794 Piikkiöön, oli sittemmin kirkkoherrana Urjalassa ja kuoli korkeassa ijässä kirkkoherrana Messukylässä. Mainitusta ajasta lukein, on jumalanpalvelusta täällä pidetty kaikki pyhät vuorottain suomen ja ruotsin kielellä ja suurempina juhlina molemmilla kielillä. —- W. 1795 määräsi Turun Tuomiokapituli kirkkoherran apulaisen Ruovedellä Johan Wideman kaupungin saarnaajaksi Tampereelle, jota virkaa hän 1000 kuparitaalarin vuotisella palkalla toimitti, kunnes hän, Tuomiokapitulin tuomion kautta tammikuun 9 päiv. 1811, irstaisuutensa ja monien virkavirheittensä tähden pantiin pois papinviralta. Hän kuoli huhtikuun 27 p. 1812. — Yleisessä kirkonkokouksessa joka pidettiin toukok. 19 päivänä 1811 kaupungin saarnahuoneessa, korottivat kaupunkilaiset — sillä ehdolla, että kolmesta vaaliinpannusta saisivat valita yhden — kaupungin saarnaajan palkan 400 ruplaan paperia, jonka palkan kaupunki maksoi vuosittain takseerauksen mukaan. Tämän johdosta Turun tuomiokapitulin kolme pappia vaalille pantua, valitsi seurakunta yksimielisesti kirkkoherran apulaisen Kangasalla Johan Esbjörn heinäkuun 5 päiv. 1812 kaupungin saarnaajaksi." Esbjörnin jälestä ovat kaupungin saarnaajat olleet: