Nykyinen puukirkko rakennettiin 1824 ja korjattiin 1847. Sen alttaritaulu on Rob. Ekman'in tekemä, v. 1831 ostettu 283 pankko riksillä; kehys siihen maksoi 173 riksiä. Alttaritaulun yläpuolella on korkokuvaus näyttävä uskonnon vaimoihmisen muodolla. Urut, Thulé'n tekemiä v. 1848, ovat 11 äänisiä ja maksoivat 1,200 h. ruplaa. W. 1835 kirkko palovakuutettiin. Kello kirkontapulissa on Ilmajoen J. Könnin tekemä. Joka vuosi vähä ennen joulua lukkari kävi ympäri kyntteliä kokoomaan kirkon valaistamiseksi jouluna sekä papeille ja itsellensä, kunnes kirkonkokouksessa lokak. 10 p. 1860 päätettiin vastedes kynttilät kustantaa kirkon viinirahastosta, josta syystä kunkin maksu tähän rahastoon korotettiin kolmesta hop. kopekasta neljään.
Tarvittavasta uudesta kirkosta on monta kymmentä vuotta puuhattu. Ensin aivottiin vanhaa laajentaa, mutta sitten päätettiin 1860-luvulla uutta rakentaa ja siihen tarpeesen rahavaroja vuotuisesti koottiin, jotka, poisluettua mitä tähän saakka aljettuun uuden kirkon tekoon on kulutettu, nousevat yli 130,000 markan. Kirkon asema oli määrätty Mustalahden vuorelle, mutta siitä luovuttiin ja oltiin kahdella vaiheella olisiko torilla paras paikka nykyisen kirkon vieressä, vai hautausmaan ja kaupungin välillä kussa Mustalahdenkatu käy Kauppa- ja Hämeenkadun poikki; tähän viimeiseen se joutui ja on tästä vuodesta tekeellä.
Kaupungin etuuksia saadessa Tampere oli Ruotsin valtakunnassa ensimäinen kaupunki jolle säädetty oli että hautausmaa piti oleman kirkon ja kirkkomaan ulkopuolella. [Rabenius. Sveriges Kyrko-Rätt p. 303.]
Alulla 1860-lukua aivottiin täkäläisiä englantilaisia varten eri kirkko Mustalahdenvuorelle, mutta, vaikka sekä täällä että Englannissa listoilla koottua rahaa oli varossa, asia raukesi tyhjään senvuoksi, että huomaittiin täkäläisten englantilaisten ei olevan yhtä, vaan useampaa lahkokuntaa.
Wäestö. Kaupungin väkiluku ensimmäisten 15 vuosien kuluessa ei ole kirjoihin pantu. Eräässä meille annetussa luettelossa väestöstä kaupungin ensimmäisinä 6 vuosina tavataan tuskin yhtäkään ainoata nykyistä sukua.
Tampereen ensimmäinen kirkonkirja on vuodelta 1795 ja näyttää seuraavaista:
Syntyneitä. Kuolleita. Wihittyjä pariskuntia.
1795 22 9 4 1796 16 7 5 1797 19 14 3 1798 20 18 5 1799 16 10 0 1800 — — 2 1801 — — 7
Kuinka Tampereen väestö on tämän vuosisadan alusta lisääntynyt, näkyy seuraavasta otteesta viiden vuoden väkiluvustoista.
Miesp. Naisp. Yhteen. Perhekuntaa.