GUSTAV.
J. Liliencrantz.
Waihtokirjeessä Ruotsin ruunun ja presidentti paroni Boijen välillä, jonka kuningas Kustaa 3:as Tukholman linnassa allekirjoitti joulukuun 16 päivänä vuonna 1777, luetellaan tarkemmin korvaukseksi annettuin talojen nimet ja verot. Se kirje on Hatanpään isännän hallussa, ja painettu Finlands Allm. Tidningissä v. 1867 N:o 40.
Sama kuningas antoi kaksi vuotta sen perästä Tampereen kaupungille seuraavan perustuskirjeen, joka nahkapaperiin kirjoitettuna, ynnä riippuvine aika sinettine, joka on suljettu puulaatikkoon, talletetaan Tampereen maistraatin arkistossa.
Me GUSTAF Jumalan armosta Ruotsin, Göthen ja Benden kuningas j.n.e. Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Stormarn'in ja Dittmarsen Herttua, Oldenburgin ja Delmenhorstin Kreivi j.n.e. j.n.e. Teemme tiettäväksi, Että kun Meidän hallituksemme-otosta saakka on Meidän etevimpinä murheinamme ollut kartuttaa Meidän uskollisten alamaisten vaurastumista Ruotsin maanviljelyksen ja elinkeinojen nostattamisella siihen kuntoon, kun jokaisen Maakunnan erityistä laatua ja luonnollisia tiloja myöden olisi soveliasta; Mutta sen ohessa emme voineet olla huomaamatta, että niin terveellistä tarkoitusta tuskin siellä saavuteta, kussa Kaupungit ovat liian harvassa ja hajallansa niin ettei välillä asuva Maakunta ilman raskasta rasitusta pitkillä ajoilla ja kuormioilla saa nautituksi sitä osto- ja myyntietua sekä tavarainsa menekkiä ja valmistamista, josta talouden ja kauppaliikkeen menestys ja vaurastuminen riippuu; Sentähden olemma Me Armossa ahkeroinneet valita sopivia paikkoja useampain kaupunkein asettamiseksi valtakunnan eri Maakunnissa ja vahvistaa niitä vapauksia ja oikeuksia, joista niiden joutusa karttuminen väkiluvussa ja voimassa varmaan olisi toivottava. Ja nähden sen suhteen Armossa myös hyväksi antaa perustaa Kaupunki Tammerkoskella Porin Läänissä Yli-Satakunnan Yli-kihlakunnassa ja Messukylän pitäjässä sillä Tammerkosken Säteri-Rysthollin tilusten osalla, kun Me sitä varten, ynnä Pyynikin aputalon kanssa, olemme antaneet Presidentiltä ja Meidän Miekka-Ordenin Suuren ristikunnan Komentajalta vapaaherralta Hans Henrik Boijelta, korvausta vastaan muista taloista ja tiloista, Meille ja Ruunulle vaihettaa; Sentähden tahdomme täten ja tämän Meidän avoimen Perustus-kirjeen voimasta Armollisesti suoda ja myöntää kaikille niille, jotka ovat halulliset mainittuun uuteen Tampereen kaupunkiin muuttaa ja asettua, kaupunki-oikeutta ja vapautta seuraavilla ehdoilla ja eduilla, nimittäin:
1:ksi. Kaupunki on taloilla, kaduilla ja torilla j.n.e. asetettava Meiltä tänä päivänä erityisesti Armossa vahvistetun kaavauksen ja peruspiirteen mukaan.
2:ksi. Kun uuden kaupungin asukasten liike ei ole tarkoittava maanviljelystä eikä saa siihen perustaita, vaan ainoastaan kauppaan, tehtaihin ja käsitöihin, tulee kaupungille Armosta suotu maa käytettäväksi ainoastaan laitumeksi, istutiksi ja polttpuiksi, pait tarvittavaa rantaa ranta-aittoihin ja vesilaitoksihin, talonasemia, katuja, toria, ryytimaita sekä kirkkomaita, jotka viimeksimainitut asetettakoon kaupungin ulkopuolelle.
3:ksi. Sitä vastoin olkoon jokaisella kaupungin asukkaalla täysi valta ja oikeus taitonsa ja kykynsä mukaan harjoittaa mitä kauppaa, tehtailemista ja käsityötä hän oppinut on, huolimatta yleisesti pidetyistä kauppasäännöistä ja ammatti-asetuksista.
4:ksi. Kaikille niille jotka nyt alusta ottavat asuntonsa uudessa kaupungissa suomme Armossa kaksikymmentä vapaa vuotta, täydellisellä vapaudella kaikista asiallisista ja itsekohtaisista veroista Meille ja ruunulle, luettuna siitä päivästä kun Meidän Armollinen Perustus-Kirje on julistettu.
5:ksi. Kaupunki asukkainensa on muutoin kuuluva talous- ja järjestys-asioissa maaherran ja ruununpalvelijain alle, ja lakiasioissa paikkakunnan kihlakunnan-oikeuden alle, mutta kirkollisissa sen seurakunnan alle, johon kaupunki kuuluu: ja älköön kukaan kaupungin asukas, millään nimellä hyvänsä, hakeko näitten eri-oikeusten muutosta, niin mieluista kuin hänestä lienee näitten nautinnossa pysyä. Jota kaikki asianomaiset alamaisesti noudattakoot. Paremmaksi vakuudeksi olemme tätä omakätisesti allekirjoittaneet ja Meidän kuninkaallisella sinetillä vahvistaa antaneet. Gripsholman linna Lokakuun ensimmäisenä päivänä 1779.