Tarvittavasta uudesta kirkosta on monta kymmentä vuotta puuhattu. Ensin aivottiin vanhaa laajentaa, mutta sitten päätettiin 1860-luvulla uutta rakentaa ja siihen tarpeesen rahavaroja vuotuisesti koottiin, jotka, poisluettua mitä tähän saakka aljettuun uuden kirkon tekoon on kulutettu, nousevat yli 130,000 markan. Kirkon asema oli määrätty Mustalahden vuorelle, mutta siitä luovuttiin ja oltiin kahdella vaiheella olisiko torilla paras paikka nykyisen kirkon vieressä, vai hautausmaan ja kaupungin välillä kussa Mustalahdenkatu käy Kauppa- ja Hämeenkadun poikki; tähän viimeiseen se joutui ja on tästä vuodesta tekeellä.
Kaupungin etuuksia saadessa Tampere oli Ruotsin valtakunnassa ensimäinen kaupunki jolle säädetty oli että hautausmaa piti oleman kirkon ja kirkkomaan ulkopuolella. [Rabenius. Sveriges Kyrko-Rätt p. 303.]
Alulla 1860-lukua aivottiin täkäläisiä englantilaisia varten eri kirkko Mustalahdenvuorelle, mutta, vaikka sekä täällä että Englannissa listoilla koottua rahaa oli varossa, asia raukesi tyhjään senvuoksi, että huomaittiin täkäläisten englantilaisten ei olevan yhtä, vaan useampaa lahkokuntaa.
Wäestö. Kaupungin väkiluku ensimmäisten 15 vuosien kuluessa ei ole kirjoihin pantu. Eräässä meille annetussa luettelossa väestöstä kaupungin ensimmäisinä 6 vuosina tavataan tuskin yhtäkään ainoata nykyistä sukua.
Tampereen ensimmäinen kirkonkirja on vuodelta 1795 ja näyttää seuraavaista:
Syntyneitä. Kuolleita. Wihittyjä pariskuntia.
1795 22 9 4 1796 16 7 5 1797 19 14 3 1798 20 18 5 1799 16 10 0 1800 — — 2 1801 — — 7
Kuinka Tampereen väestö on tämän vuosisadan alusta lisääntynyt, näkyy seuraavasta otteesta viiden vuoden väkiluvustoista.
Miesp. Naisp. Yhteen. Perhekuntaa.
1800 231 232 463 — 1805 274 328 602 120 1810 315 367 682 126 1815 281 412 793 139 1820 465 491 956 162 1825 638 664 1302 161 1830 789 796 1585 291 1835 769 808 1577 320 1840 845 974 1819 341 1845 1115 1398 2513 458 1850 1343 1764 3207 596 1855 1628 2192 3820 617 1860 2240 2992 5232 840 1865 2449 3089 5538 1011 1870 — — 6869 — 1875 — — 8800 —