TOINEN TALONPOIKA:
Niin on, niin on!
KOLMAS TALONPOIKA: Mut tottakohan lie, ett' aikoo maahan tulla kuningas ja että marski kanssa kuninkaan myös tahtois vangiks ottaa herttu Kaarlen?
ENS. TALONPOIKA (hämmästyen):
Siit' en ma kuullut ole sanaakaan!
TOINEN TALONPOIKA: Niin käy kuin aattelin; tääll' itse täytyy kai kunkin puoltaa omaa tavaraansa; mun aitat eivät ole noita varten!
(Heristää nimitysmieheen päin; samalla kuuluu loilotusta oikealta).
Ja tuolla ulvoo hurtat Kumpsilan!
(Neljä humalaista huovia tulee täysissä aseissa kaulatusten; yhdellä heistä on oluthaarikka kädessä; kääntyessään Lassi Gregorinpojan talolle töytäävät edelliset heistä kaivon luona seisovia talonpoikia selkään).
ENS. HUOVI (heilauttaen toisella kädellään talonpojan sivulle):
Pois tieltä, moukka, herrain saapuessa!
TOINEN TALONPOIKA:
Vai mokomainkin herrain tiellä tässä?
ENS. TALONPOIKA: Tuo onhan Kontsaan vanha muonarenki, jok' on nyt noussut sontaryyttäriksi. Mut kuules, poika, marskin huovi jos sa liet, niin herrasi on herttu Kaarle.