TOINEN HUOVI:
Kun minä sanon, ett'en juo! Oletko kuuro, mies?
KOLMAS HUOVI:
Vai pe-petturimiehiä kuin Ilkan Ki-Kirstin Maunu! Mutta sen miehen
myötäjäiset ne on menneet tästä ku-kurimosta! (nauraen) Semmoinen
Kullervon kaima se minä olen, saakut — — —!
TOINEN HUOVI:
Ja minä se olen semmoinen mies, että minä annan "saakut" takaisin.
Luuletko sinä saakeli minua kuopiolaiseksi? — Heh!
(Lyö kumppaniansa korvalle, niin että tältä
oluthaarikka vierähtää maahan).
KOLMAS HUOVI (vetäisten miekkansa esille): Ku-kuules! sinähän kaasit olveni maahan, — Jumalan viljan maahan kaasit, sinä nallikka! Mutta en sitä vielä minäkään ole "kupittaalle kulkijoita" — enkä kaikkien opetuksen alaisia! — — Miekkas esille, po-poika!
(Miekkailevat. Kirkosta soitetaan pois. Ensimmäinen huovi, joka on torkkunut ikkunassa, herää kellojen soitosta, huomaa miekkailijat).
ENS. HUOVI (huutaen pihalle):
Soh, pojat, miekat pois, kun kellot soi!
KOLMAS HUOVI (tappelun keskestä): Pidä suusi, sinä kutkatautinen te-teirenpoika! Meidän kanssa sinulla ei ole mitään te-tekeniistä —, — ei mitään!
ENS. HUOVI (ikkunassa):
Vai teirenpoika!
(Katoaa ja tulee oven kautta pihalle tappelijoita erottamaan).