PALO: Tienvarteen allikkoon ma heitin kaks, ja poikkijalkoja tai kättä vaille kai lie he jääneet, kosk'ei nousseet sieltä!
MARTTI VILPUNPOIKA:
Mut viinapäissään lie he sentään olleet!
KONTSAS: Niin, viinapäissään, muuten piru tietää, ett' taajat niskassamme koht' on joukot, kun luutnantti ja vouti viestin saa; — — kas, silloin miehet, auttakohon Herra!
POUTTU: Ma sanoin äsken, ett' on tosi eessä, ei enää leikinteko … tuohon paikkaan kaas yhden huovin Pirin puukko jo.
PIRI:
Kas vain, kun sentään korjasivat raadon!
POUTTU: Niin, mukanaan he kumppalinsa vei, se juuri esti heitä tappelussa. Mut tappo tapahtui ja siin' on kylläks. Ma vielä mieluust' oisin varronnut, ett' tyysti kaikki ensin harkittaisiin ja sitten toimeen käytäis yhtä-aikaa; mut nyt on alku tehty, tosi alkaa, ja neuvot yhtä tarpehen kuin nuijat.
ILKKA: Niin, nostettavat kaikk' on otteluun ja siit' on neuvot tehtävät — ja kohta!
KATRI (hätäytyen): Vai kaikki julkiseenko kapinaan siis vastaan esivaltaa, kuningasta?
ILKKA:
Ei kuningasta, mutta marskin valtaa!
KATRI:
Mut vastaan käskyläistä kuninkaan!
Meit' auttakohon silloin Jeesus Kristus
ja Herra taivaan!