ENS. TALONPOIKA (kumppaleihinsa kääntyen):
No, mitäs sanotte nyt, kumppalit?
KOLMAS TALONPOIKA: Hän käypi kummaksi ja omituiseks jo Ilkkaparka; kuka maljan kalliin voi tuolla lailla kosken kuohuun heittää, on minun mielestäni hourupäinen.
ENS. TALONPOIKA (toiselle talonpojalle): Vaan kukas perhana sun käskikin sen hälle antaa! Se on oma syys.
TOINEN TALONPOIKA (kynsii korvallistaan): Ka, enhän lempoa mä sentään luullut noin tuittupääksi enkä kiukkuiseksi!
KETTUNEN (tulee oikealta):
No, mitäs miehet täällä miettii, häh?
(Miehet ovat nolostuksesta hetken äänettöminä).
ENS. TALONPOIKA: Tuo Ilkka lempohan se kepposet sai meille tehdä…
TOINEN TALONPOIKA: Maljan hopeaisen, jonk' otin saalihiksi Virpelästä, hän viskas tuonne kosken kurimoon.
KETTUNEN:
Ja miksi viskas?
KOLMAS TALONPOIKA: Ryöstää ei hän meidän nyt muka salli enää.