VINIKKA:
Niin, uunna vuonnako te tarkoitatte!
KIRSTI:
Niin!
VINIKKA (lämmitellen):
Kuinka päättyikö?
KAIKKI:
Niin kyllä!
VINIKKA (kynsien korvallistaan): Hm… kas, se ei päättynytkään vielä.
KAIKKI:
Häh?
VINIKKA: Niin, toden totta, nähkääs, … se jäi kesken, kun minä läksin…
KIRSTI: Karkurina läksit ja meille valhettelet…
VINIKKA: Totta puhun — yks päivä aamust' iltaan paukkui pyssyt, mut voittoa ei saanut kumpainenkaan; ja miesten kesken Ilkan ankaruus kun eriseuraa sytti, pelkään ma, ett' turmioksi kääntyi koko retki…
KIRSTI:
Ja siksi karkasit?