VINIKKA:
En karannut,
vaan Ilkalta
(Kaivaa paperin esiin).
tään siukkakirjan sain,
kun sairaaks käännyin, enkä jaksanut.
KIRSTI (pilkallisesti):
Vai sairaaks käännyit!
VINIKKA: Niin — ja vaivaiseksi, siks läksin kotiin ennen uutta vuotta.
KATRI:
Ja uunna vuonna jatkaa aiottiin?
VINIKKA (hymähtäen): Niin aiottiin, joll'ei he tuumastaan lie luopuneet, kun miehet vastakkain siell' yllytteli muudan savolainen… ja kun ei ryöstää Jaakko sallinut!
KATRI: Hän ryöstöä ei muilta kärsinyt, niin kuinkas itse sitten…
NURKKA: Ryöstövalta on perkeleeltä, tiedät…
VINIKKA: Kyllä, kyllä — mut kaikki ryöstämään kun läksivät, niin voivat suuttua ja Jaakon jättää — ja mitäs päällysmiehet yksin taitaa?
KIRSTI: Ja pettäisivät päällikkönsä! Sehän on mahdotonta.
(Samassa aukeaa ovi ja sisään astuu
verkallensa Ilkka laihtuneena).