PENTTI (sävähtäen äkkiä): Vai niinkö mietit, Kirsti; seuraisit, jos mies sä oisit? Isä, äiti, Kirsti, ma teen sen, minä seuraan häntä. — Isä, sen sallitko sa?
ILKKA; Riennä, riennä vain, niin säästyy toistaiseksi nuori henkes; (hiljaa) ma pelkään, ett'ei täällä kauvan enää sun turvaas tarvittaiskaan…
PENTTI:
Äiti, äiti (rientää äitinsä luo),
hyvästi, äiti, jääkää hyväst', isä! (tempaa jousen)
Tään jousen nuoli sattuu marskiin kerran!
(Syöksee jousinensa ulos).
KATRI (heikosti):
Voi, Pentti, Pentti, säästä henkeäs!
KONTSAS:
Hän on jo poissa.
NURKKA:
Herra siunatkoon!
ILKKA: Elämä häll' on vielä e'essäpäin, mut meillä takanamme; e'essä meillä on enää hirsipuu ja kylmä hauta: mut kuolkoon kunnialla Jaakko Ilkka!
KONTSAS:
Ja Yrjö Kontsas!
VINIKKA:
Niin myös Vinikka!