ENS. HUOVI:
On.
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (menee ovelle):
Mikko, hoi!
PALVELIJA (tulee):
Ja mitä käskee vouti?
PENTTI SÖYRINGINPOIKA:
Nää sanantuojat tupaan saata, Mikko,
ja heitä olven kanssa kestitse.
Siis hyvästi ja häntä seuratkaa!
(Huovit menevät palvelijan kanssa).
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (yksin): Ja kaikki tulee tässä yhtäaikaa!! Mut marski sentään on jo vanha mies ja kenpä tietää? kuolo tulla voi kuin varas yöllä… Mutta juuri nyt, kun vihdoin heitettäv' on Käkisalmi ja Ruotsin säädyt Kaarle Arbogassa kun saanut liittoon meitä vastaan on… nyt kaikki helvettiinkö mennä aikoo!? Eei, Ebba rouvan täytyy viesti saada ja heti kohta, muu ei tässä auta. Saas nähdä sitten, puoliso vai poika on hälle rakkahampi? Kumman luo hän ensin lähtee, se sen näyttää meille!
(Poistuu kiiruusti oikealle. Kaarina ja
Ebba Fleming tulevat vasemmalta).
KAARINA (vetää äitiänsä käsipuolesta ikkunaan):
Kas, äiti, katsokaahan, tuonne noin!
Sun täytyy kieltää, äiti, Aunea,
hän käy jo vallan sietämättömäksi —
EBBA FLEMING (hermostuneesti): Ei, Kaarina, sit' en ma sentään usko… ne on sun luulojasi, lapsi kulta.
KAARINA: Vai luuloja, vai niin … ja miksi sitten hän aina minun nähden kiemailee, ja iltakaudet puhuu onnestansa ja häistään…