KLAUS FLEMING (nauraa vastahakoisesti): Sep' oli lysti ukko … tyrmävangiks kun säästyi hän .. niin siellä päähän hälle on noussut moisiakin hourehia!
GOTTSCHALK FLEMING (säikähtäneenä):
Siis kaikki hirtettiin?
KLAUS FLEMING (jäykästi):
Se oli pakko.
(Äänettömyys).
Mut miss' on Ebba rouva?
(Kuin itsekseen).
Ennen aina
ol' ensimmäisnä vastassani hän.
GOTTSCHALK FLEMING: Niin, Ebba rouva huovein kanssa juuri läks äsken vastaan veli Juhanaa.
KLAUS FLEMING (ikäänkuin ei olisi kuullut oikein):
Läks ketä vastaan?
GOTTSCHALK FLEMING:
Veli Juhanaa…
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (ehättäen selittämään): Niin, nuori Fleming kautta Danzigin on Suomeen saapunut…
KLAUS FLEMING:
Vai on hän tullut!
PENTTI SÖYRINGINPOIKA: Mut laiva jäätyi hältä saaristoon ja itse sairastui hän kuumetautiin… sen vuoksi vastaan läksi Ebba rouva… mut pian kumpikin kai täällä on!
GOTTSCHALK FLEMING:
Häll' onkin linnan parhaat orhit, isä!