"Se on 'Myrsky', osaatteko tanssia sitä?"
"En, mutta enhän ole niin vanha, etten oppisi. Otan malliksi tuon ihmeteltävän henkilön, joka näkyy olevan hyvin leikkisä amiraalin kustannuksella ja soittaa viulua."
"Se on Ossian Popham, Carey-suvun päätuki!"
"Kas sitä onnenpoikaa! Joko olette saaneet kaikki tukipuut, joita tarvitsette?"
Nancyn käsi ei ollut kyllin vanha, vahva eikä kokenut pitääkseen tätä outoa nuorta miestä aisoissa, ja hänen tuumiessaan nujertavaa vastausta Tom jatkoi —
"Kuka on tuo kerrassaan lumoava, tuo sanomattoman kaunis rouva mustissa — hän, jolla on kruununtapainen helmikampa päässä?"
"Se on äiti", virkkoi Nancy hehkuvana.
"Sen arvasinkin. Mitenkä muuten voisi häntä selittää?"
"Selittää, mitenkä?" kysäisi Nancy ymmällä.
"Kun näkee äitinne, niin ymmärtää teidät, ja kun näkee teidät, niin ymmärtää äitinne, niin minusta näyttää. Missä on se kuuluisa tulipunainen köynnösruusu?"