—Minkälaiseksi ne ovat sen sotkeneet ja velloneet? kysyi Hälinen.
—Niin että tytöt ja pojat ovat sekaisin.
—Mitenkäs niiden pitäisi olla?
—Tytöt tyttöin puolella ja pojat poikien.
—Vähänpä sinä tunnet kouluasioita, ihmetteli Hälinen.—Sehän on opetukselle eduksi, kun saapi jakaa edistyneemmät erilleen ja opettaa kahdessa osastossa. Yhdessähän ne ovat siinäkin tytöt ja pojat, jos ei ole kuin yksi opettaja. Jos sinulla ei ole sen suurempia syitä ja esteitä, niin minä enon puolesta sanon Aliinalle, että kyllä saat mennä.
Auvinen laski nauruksi ja sanoi:
—Menköön sitten, jos vain äitinsä laskee.
—Kyllä minun puolestani, sanoi emäntä,—jos vain itse ilkeää noin isona mennä.
—On siellä niin isoja, puolusti Aliina.—Onhan tuokin Markkalan lampuodin Ristjaan melkein aikamies ja vielä kuuluu menevän.
—Siitäpä kuuluvatkin tekevän herran, tiesi emäntä.