—Miten tuon kanssa olisi, arveli renki.
—En luule olevan katumoiksi, jos tulet meille. Kaikki meidän komentoa ovat kiittäneet, eikä niin sieväperheistä taloa ole koko pitäjässä: kolme talon ihmistä. Halulla ne olisivat nämäkin nykyiset, vaan en ota, ovat räähkäpuheisia.
Hän nosti korkean hattunsa laitaa koholle ja kynsiskeli hitaasti tukkaansa.
—Mitä te maksaisitte vuodelta? kysyi renki.
—Määräkö se pitäisi olla.
—Onhan se ollunna.
—Ilman määriä ne ovat meillä olleet, vaan samahan tuo on.
—Ei minulla ole vielä seteliäkään.
—Vai ei. No tule sitten ensi sunnuntaina meillä käymään, niin siellä tuumitaan, ja näet talonkin.
Niin he sen asian päättivät ja erosivat.