—Niinpä kyllä, Pekka on oikeassa, sanoivat rakastuneet.
—Niin minun mielestäni olla pitää, päätti Pekka. Vai mitä sanoo Jahvi?
—Enpä tässä ymmärrä isosti mitään, sanoi Jahvi. Sitä vaan ajattelin, että minne päin tämä meidän talon hoito kääntynee…
—Kunko ei jää ruuanlaittajata? kysyi Pekka.
—Niinpä niin.
—Asiatapa arvelee; etkö sinä jo ole sen määräinen mies, että saat oman ruuanlaittajan, vai isääsikö odotat?
—Jospa ei sitäkään.
—Hullu olisitkin, jos sen otettavaksi heität. Ja rupea heti puuhaan tai jäät jälelle. Johan se tätä Hinttiä on taitanut mielistellä.
—Elä puhu Pekka joutavata, kielsi Hintti.
—Anna Pekan puhua, kehoitti Jahvi. Onko siinä todellakin perää, kun minä olen isän käytöksestä vähän aprikoinut, että mitähän sen ukin mielessä onkaan.