Aika suuri parvi nuorta väkeä lähti Lassilasta liikkeelle, kun emäntä oli heille kapustakyydin luvannut.
—Lieköhän kummempaa muoria kuin tässä talossa, sanoi Lassilan renki. Se jos jostain ihmisestä rupeaa puhumaan leikissään, niin se sanoo: katso noita ruojia.
—Olkoon eukko kuin karhu pesässään, sanoi Hemmolan Ima. Mennään meille, siellä on iso tupa, isä se on jo kumminkin mennyt maata.
—Kun tuo olisi jo nukkumassa, niin sitten siellä tohtisin minäkin käydä, sanoi Matti, Hemmolan mökkiläisen poika. Muuten en taida mielivieras olla. Isältä siitä jo kuulin.
—Ethän meitä poikia syyttäne, sanoi Ima.
—Mitäs minä teistä.
—Sitä minäkin. Meistä ei ole haittaa, saat puuhata vaikka mitä.
Vallaton-Pekka, joka oli yhtä matkaa ryhtyi puheeseen.
—Kuuletkos Matti, sanoi hän ja alkoi laulaa:
Hintti on hiton kaunis tyttö, vaikk'ei sitä Hemmo ukko mielellänsä sulle sois, vaan ei muuta kuin ota pois.