Nyt kohotti kurkistelija kätensä, jolloin kaikki kohahtivat suoremmiksi ja samassa jyrähti: "Kaikukohon laulu maamme, niinkuin ukko jyrisee".
Kävelijätkin tulivat laulun aikana lähemmäksi ja kun se loppui, alkoivat takimaiset paukutella käsiänsä, johon yhtyi yhä enemmän ja enemmän toisia. Poika viikarit paukuttivat yli oikean ajankin.
— Mitä se tuo on? ihmetteli Juutinen.
— Se on herrain tapa ilmoittaa, että laulu meni hyvin, selitti
Laulainen.
— Kaikki niillä on, naurahti Juutinen. Mitenkä ne sitten tekevät, jos ei mene hyvin?
— Silloin eivät paukuta, taikka lyövät pari kertaa tavan vuoksi.
Laulainen olisi muistanut toisenkin tyytymättömyyden ilmaisutavan, selin kääntymisen, mutta sitä hän ei tahtonut mainita kellekään.
Kohta alkoi toinen vienompi laulu, mutta käsien paukutukset olivat yhtä rajuja. Pojat katselivat jo kämmeniänsä, että kestääköhän ne koko illan.
— Taitaa tähän tottua, nauratteli Juutinen. Pitänee jo ennen iltaa minunkin lopsautella karkeita kämmeniäni.
— Paukutetaan seuraavan laulun perästä oikein miehissä.