Edevart vastasi yliolkaisesti, ettei hän tuhlaa aikaansa mokomaan. Hänellä on parempaakin tekemistä. Ja Joakim sanoi lopuksi tuvasta lähtiessään: Että viitsitkin haastaa mokomalle! Hänhän ei erota kunnolla iitä ässästä!

Tupaan jääneet alkoivat puhella kylän oloista. Josefine tunsi joka ihmisen ja tiesi jokaisesta kertoa jotakin. Mitä, kysyikö Edevart Ragnasta? Eikö hän siis ollut kuullut…? Kyllä, kyllä Ragna oli naimisissa Teodorin kanssa, ja heillä oli kaksi lasta. Eipä heidän oloaan ja elantoaan käynyt kehuminen; heillä ei ollut kuin pieni tupapahasensa, ei pientäkään maapalaa sen ympärillä eikä elukoita, ei edes vuohiakaan. Mutta jotenkuten olivat elää nyhjänneet päivästä toiseen. — Vanhalle Martinukselle kuului kyllä hyvää, heitä oli enää kolme henkeä. Hullu juttu tosin, että lehmä jäi mahoksi, mutta se oli lihava ja hyvässä ruokossa, niin että hän saa sillä vaihdetuksi hyvän lypsylehmän pappilasta. — Sinä kyselet niinkuin kaikki muutkin ja tahdot varmaan kuulla jotakin Ane Mariasta. Muuta emme ole kuulleet kuin että hän voi hyvin ja on tullut herätykseen. Ei kirjoita kovinkaan usein kotiinsa, mutta ihmiset kertovat pastorin tuontuostakin saavan kirjeitä vankilansaarnaajalta ja että Ane Maria on tullut tavattoman jumaliseksi ja lukee Raamattua ja veisaa koko virsikirjan kannesta kanteen. Mitäkö Karolus siitä sanoo? Siitä voit kysyä Joakimilta, veljeltäsi, sillä hänhän se lukee ja kirjoittaa koko kylän puolesta, niin melkein voi sanoa. Mutta kyllä asia on niin, että Ane Maria tahtoo miestään luokseen, kuuluu kovin ikävöivän, ainakin kirjoittaa niin ja sanoo, että miehen ja vaimon on oltava yhtä. Mutta eihän, Herra nähköön, Karolusta voi pistää vankilaan, eihän hän ole ottanut ketään ihmistä hengiltä!

Edevart: Mitä luulet Ane Marian tahtovan miehestään?

Mitäkö tahtovan miehestään?! Vai vielä siinä irvistelemään…! Ja Josefine itsekin hymyili. Mitäpä muuta kuin tahtoisi ukkonsakin kääntymykseen! Mutta kerronpa sinulle jotakin, mille saat nauraa! Tiedätkö että Hosea, siskosi, tahtoo Ezran miehekseen? No niin, sitäkään et tiedä. He ovat ihan julkikihloissa. Ja kai minä saan ommella häähameen ja sinä saat antaa siihen kankaan!

Niinpä niin, tuumi Edevart, olisi Hosea voinut saada huonommankin miehen kuin Ezra.

No varmasti! Ja poika kun ostaa paukautti Karolukselta peltopalstan ja takamaata. Varmaan aikoo rakentaa sinne. Kunpa sitten olisi onnea!

Ja Josefine nyökkäsi syvämietteisesti.

Mitä sinä tarkoitat?

Ei, en minä sano sen enempää. Mutta asiassa on se mutka, että samaan maapalaan kuuluu se pohjaton rimpikin, johon laivuri Skaaro upposi.

Edevart: Hullu mies, se Ezra, kun menee ostamaan…