Knut Hamsun.
Knut Hamsun on syntynyt elokuun 4 p. 1860 Lom'issa, Gudbrandsdalen'issa Norjassa. Vanhemmat olivat vanhaa, kätevyydestään kuuluksi tullutta talonpoikaissukua, jonka useilla jäsenillä on kehuttu huomatun taiteellisia taipumuksia. Kun poikanen oli neljän vuoden vanha, muuttivat vanhemmat Lofoteniin, jossa jylhä luonto kasvatti lapsesta mietiskelevän ja vakavan luonteen. Muutamia vuosia vietti hän enonsa luona, mennäkseen vihdoin seitsemäntoista vanhana — suutarin oppiin Bodö'hön. Jo silloin askarteli hän kirjallisissa yrityksissä, julkaisten omalla kustannuksellaan erään runoelman ja kertomuksia.
Sitten alkoi hänen kuljeksija-elämänsä, jota jatkui monessa muodossa aina Amerikaan asti, kunnes vuonna 1885 löydämme hänet jälleen Norjasta. Nyt alkaa kirjallinen taistelu todella vakavasti, mutta ei vieläkään onnistu. Seuraavana vuonna pakenee hän uudelleen Amerikaan. Siellä hankkii hän elatuksensa m.m. farmarina ja raitiovaunun kuljettajana, onnistumatta täydelleen kummassakaan ammatissa ainaisen uneksimisensa ja hajamielisyytensä vuoksi. Koottuaan hiukan pääomaa heittäytyy hän aina välillä harrastamaan kirjallisuutta.
Elämä siis opetti Knut Hamsunin kirjailijaksi — ei tietopuolisen opetuksen tai tieteen antamat herätykset, vaan elämän tuhannet ongelmat. Harva hänen teoksiaan lukiessaan aavistaa itseoppineen työhön tutustuvansa.
Elämä antoi hänelle ajatuksia, voimaa, häikäilemättömyyttä ja katkeruutta suoraan ja lahjomatta sanomaan sen mitä hän tunsi. Vuoteen 1889 saakka oli Hamsun kuljeksija, yrittelijä, uneksija, sen jälkeen on hän kirjailija, jonka elämäkerta on luettava hänen teoksistaan.
Sinä vuonna julkaisee hän pilkkakirjoituksensa nykyisen Amerikan henkisestä elämästä, kirjan, joka on neron, vahingoniloisen arvostelun ja ilkeyden tyypillinen esimerkki. Seuraavana vuonna julkaisemassaan romaanissa "Sult" kuvaa hän nälän ja ihmisen kamppailua tavalla, joka oli monessa suhteessa uutta pohjoismaisessa kirjallisuudessa. Hän osoitti voivansa temmata esiin kuvattavansa otteella, joka oli voimassaan ja perinpohjaisuudessaan erehtymätön, ja hänen tyylissään kuvastui kiihkeys, eloisuus ja jännitys, joka suorastaan hypnotisoi lukijan.
Sen jälkeen on Knut Hamsunin tuotanto lisääntynyt niin, että nimienkin mainitseminen on tässä mahdotonta. Tässä pienessä kokoelmassa julkaistut kertomukset ovat teoksista "Siesta" (1897) ja "Kratskog" (1903).
Knut Hamsun ei ole maassamme mikään tuntematon kirjailija. Lionelia on muistossa hänen teoksistaan, tuo omituinen, itsenäinen tyyli, notkea, joka sanaltaan elävä kuvaustapa, korkealle kehitetty lyyrillinen proosa, joka vapaissa rytmeissä muodostuu kauan kaikuvaksi säveleksi. Moni muistaa myös taon erikoisen kuulakkaan ilmapiirin, jossa hänen henkilönsä, erittäinkin hänen naisensa, kuumeen puna poskilla ja sielun salaisin toivomus tutkittuna liikkuvat. Ehkä tämäkin pieni kokoelma, jossa kirjailija esiintyy niin sanoaksemme leppeämpänä, löytää kirjailijan vanhat ja uudetkin ystävät.