Kun kahdeltatoista suljettiin, seurasi T… minua portilleni.
— Viisi markkaa niistä eilisestä kymmenestä, sanoi hän.
Tahdoin antaa hänelle kaikki kymmenen, ja hän ottikin ne vastaan, mutta ojensi minulle viisi niistä takaisin juomarahoina. Eikä hän nytkään tahtonut kuulla vastustelultani.
— Olen niin iloinen tänään, sanoin.
— Jos uskaltaisin, pyytäisin teitä ylös; mutta minulla on vain pieni kamari.
— En lähde ylös, vastasi hän.
— Hyvää yötä.
Hän astui taas vanhan kerjäläiseukon ohi, mutta unohti antaa rahaa, vaikka toinen niiasi. Minä juoksin eukon luo ja annoin hänelle vähäsen sanoen:
— Tämä on häneltä, joka äsken kulki ohi, tuolta harmaapukuiselta herralta.
— Tuolta harmaapukuiselta herraltako? kysyi vaimo.