Polly astuu sisään.
— Miten se on, onko sinulla minun lehteni? kysyy hän pysähtyen keskelle lattiaa.
— Ei, vastaa Sakeus.
— Mutta sinulla on se! kähisee kokki astuen lähemmäksi.
Sakeus kohottautuu.
— Minulla ei ole sinun lehteäsi. Mene helvettiin! sanoo hän raivoissaan.
Mutta silloin heittää kokki sairaan miehen lattialle ja alkaa tutkia lavitsaa. Hän kääntää olkisäkin nurin ja kääntää peiteparan moneen kertaan löytämättä etsimäänsä.
— Sinulla on se, sanoi hän yhä. Ja vielä lähtiessään ja pihalle tultuaan kääntyi hän toistaen:
— Sinä olet ottanut sen. Vaan odotappas ystäväni!
Silloin nauroi Sakeus niin siunatun makeasti ja häijysti toiselle ja sanoi: