Tee hyvin ja lainaa meille yksi viinipullo. On niin ikävää, kun nuo pojat siellä istuvat.
Hyvästi! sanon minä vain enkä päästä lähellenikään.
Säkki oli selässäni ja ompelukone kädessäni, oli raskas kantaa ja tie pehmeää; mutta sittenkin minä kuljin kevein mielin. Olin ollut ikävässä jutussa ja voin myöntää menetelleeni hiukan kehnosti. Kehnosti? Eipä suinkaan! Minä pidin pientä komiteaa itsestäni ja toin esiin että nuo tyttö peijakkaat olivat aikoneet pitää juhlaa sulhasilleen minun viinilläni. No niin. Mutta eikö loukkaantumiseni pohjaltaan ollut vain miesveren ilmaus: jos olisivat kutsuneet pari vierasta tyttöä poikien sijaan, eikö silloin olisi viini virrannut? Ja vanhukseksi tuo tyttö nimitti. Mutta eikö hän ollut oikeassa? Minä kai olin vanhentunut, koska en kärsinyt kyntäjäpojan pääsevän edelleni…
Mutta loukkaantumiseni laimeni vaikean kulun kestäessä, komitea hajotettiin ja minä kulkea raahustin tunnin toisensa jälkeen naurettavine taakkoineni: kolme pulloa viiniä ja ompelukone. Sää oli leuto ja sumuinen, minä en nähnyt tulia taloista, ennenkuin olin aivan lähellä; silloin tavallisesti koirat hyökkäsivät minua kohti ja estivät taloon hiipimästä. Yö kului yhä, minä olin väsynyt ja murheellinen ja olin huolissani tulevaisuudestakin. Enkö ollut tuhlannut paljon rahoja aivan hyödyttömiin! Nyt aijoin myydä ompelukoneen ja muuttaa sen jälleen rahaksi.
Viho viimein tulin koirattomalle tuvalle. Ikkunasta näkyi valoakin ja minä menin muitta mutkitta sisään ja pyysin yösijaa.
28.
Siellä istui pöydän ääressä neulomassa pieni rippikouluijässä oleva tyttö, ketään muuta ei tuvassa ollut. Kun pyysin yösijaa, vastasi hän mitä suurimmalla luottamuksella että kyllä hän kysyy, jonka jälkeen hän pujahti pieneen sivuhuoneeseen. Minä huusin hänen mennessään että olisin iloinen, jos saisin istua tässä pesän ääressä, kunnes päivä koittaisi.
Hetken kuluttua tuli tyttö takaisin äitinsä kanssa, joka vielä solmi ja napitsi vaatteitaan. Hyvää iltaa. Ei heillä ollut sellaisia paikkoja että voisivat minua kunnollisesti yötä pitää; mutta kamarissa minä mielelläni saisin maata.
Missäs he itse makaisivat?
No, päivähän nyt kohta oli. Tytön piti muuten istua neulomassa vielä vähän aikaa.