Minäpä juttelen siitä toverisi kanssa, sanoi hän.
Silloin minä vastasin ja kaivoin kuoppaa Grindhusenille:
Ei, ei hän ymmärrä sitä.
Pappi katsoi minuun.
Niinkö luulet? sanoi hän.
Lähdimme takaisin. Pappi puheli aivan kuin itsekseen:
Siinä sinä olet oikeassa, talvella on alituinen vedenkanto. Niin, ja sitäpaitsi kesälläkin. Minä keskustelen siitä perheeni kanssa.
Pappi meni sisään.
Kului kymmenen minuutin aika ja minut kutsuttiin pääportaille, jonne papin koko perhe oli kokoontunut.
Sinäkö aijot meille laittaa vesijohdon? kysyi rouva ystävällisesti.