Sattui niin onnellisesti että pappi maanantaiaamuna alkoi puoleksi leikillä puhua Grindhusenille:
Toverisi ja minä olemme päättäneet kaivaa kaivon tuonne ylös mäelle ja laittaa sieltä johdon; mitä sanot sellaisesta hullutuksesta sinä?
Kyllä se Grindhusenin mielestä oli erittäin oiva ajatus.
Mutta kun pitemmältä puhuttiin ja kaikin kolmin katseltiin paikkaa mihin kaivo tulisi, alkoi Grindhusen epäillä että minulla oli suunnitelmassa suurempi osa kuin tahdoin sanoa, hän arveli että johto-ojanteen täytyi olla hyvin syvä roudan vuoksi —
Metri ja kolmekymmentä, keskeytin minä.
— Ja että siitä tulisi kallis juttu.
Toverisi arvioi pari sataa kruunua kaikkiaan, vastasi pappi.
Grindhusen ei ymmärtänyt yhtään laskentoa ja voi sentähden vain sanoa:
Niin niin, kaksi sataa kruunua on rahaa sekin.
Minä sanoin: