KAARLO ikäänkuin ei olisi kuullut Annin sanoja.
Anni, olitko sinä äsken tehtaalla — mestarin luona?
ANNIN ruumis vavahtaa, hän vääntelee tuskaisesti käsiään, muttei vastaa.
KAARLO nostaa hänet tylysti.
Katso minua silmiin! Minun täytyy tietää totuus! Kuuletko?
ANNI itkien.
Mitä, mitä minun pitää sanoa?
KAARLO karjaisten.
Mitä? - (HHiljemmin, uhkaavasti.) — Ellet sinä paikalla sano totuutta, niin me emme enää milloinkaan näe toisiamme.
ANNI parahtaen.