KETTUNEN
Niin tuota, kyllä se nyt loppui…
MESTARI salatulla ilolla.
Todellakin? Kertokaa…
KETTUNEN
Ei siinä, herra mestari, ole enää muuta kertomista, kuin että ne huomenaamuna päättivät mennä työhön — niinkuin herra mestari ja herra patruuna tuota, sen ovat määränneet. Ja niinhän se ollakin pitää; minä olen aina sanonut, tuota, että se on kauhiata kapinoimista jumalan säätämää järjestystä vastaan, kun tuollaisia lakkoja tehdään.
MESTARI
Oikein sanottu! Kyllä minä koetan muistaa tämän — puhun itse herra patruunalle… No, eivätkö ne mitään muuta päättäneet — oliko siellä mitään puhetta kaikkien työhön pääsemisestä?
KETTUNEN raapaisten päätään; typerästi.
Ei — en tuota, minä huomannut….