Mitä hän nyt aikoo — mitä hän tekee…?
Hän aukaisi hitaasti lyhyen turkkinsa ja kaivoi syvältä povitaskustaan esille pienen käärön…
Ja sitten hän painoi huulilleen pienen, harmaan sukan — sukan, jonka hänen vaimonsa oli muinoin kutonut…
TYÖN UHRI
I
Tuiskutti hienoa lunta, ja pimeän ratapihan savuista ilmaa viilsi vihellyspillin kimakka kiljaisu — aivankuin vihlova, kuoliniskun saaneen ihmisen hätähuuto, ja päivyskonduktööri säesti laulavalla äänellä:
— Kolmannel-le!
Ylimääräinen asemamies Aarne Unto kumartui nopeasti puskurien väliin, irroitti koplingin ja pujahti taas kumartuen vaunujen välistä ja huusi pitkään ja sointuisasti:
— Poikki on!
Punainen lyhty heilahti, vihellyspilli kiljahti, ja irroitetut vaunut lähtivät jyristen vierimään määräpaikkaansa.