MIRJAM kuiskaten. Huomenna…
Pudistavat toistensa käsiä ja Storm lähtee ovea kohti.
Mutta ovella hän kääntyy, katsahtaen Mirjamiin, joka yhä seisoo paikallaan ja katsoo häneen. Hetken hän vielä seisoo ovella kuin epäröiden, mutta sitten hän äkkiä pitkin, notkein askelin tulee Mirjamin luokse, puristaa hänet rajusti rintaansa vastaan ja suutelee häntä suulle… Ja sitten hän menee — taakseen katsomatta.
Äänettömyys.
MIRJAM seisoo kuin huumaantuneena; vihdoin kuiskaa hän hiljaan aivankuin uneksien. Jumalani… Minä rakastan…
Esirippu.
TOINEN NÄYTÖS
Sama paikka kuin edellisessä näytöksessä. Nyt on kuitenkin näkyvissä rinnakkain sekä eteinen että seurusteluhuone. Eteisessä on korkea peili, pieni pöytä ja vaateteline. Seurusteluhuoneessa on kaikki muuten ennallaan, paitsi seinälle on ilmestynyt aivan vihreitä seppeleitä ja pöydällä on uusia, tuoreita kukkia.
Mirjam loikoo keveästi puettuna matalalla sohvalla, lukien jotakin kirjaa.
Jonkun ajan kuluttua kuuluu vasemmalla etäinen ovikellon soitto. Ingrid tulee avaamaan ja sisään astuu Lindevall.