INGRID. Ei.
MIRJAM. Eikä lähettänyt kirjettä…?
INGRID. Ei kirjettäkään…
Ingrid aukaisee hänen leninkinsä. Menevät makuuhuoneeseen, ja hetken kuluttua palaa Mirjam puettuna ohueen, pitsikoristeiseen aamupukuun.
Kun Ingrid on poistunut, kävelee MIRJAM edestakaisin suuren levottomuuden vallassa. Vihdoin se näyttää saavan hänet kokonaan valtoihinsa, ja käsiään väännellen mutisee hän hiljaa.
Mitä minun on tehtävä?
Katsoo kelloa ja menee eteiseen. Kun Ingrid samassa tulee kamaristaan, kysyy hän levottomalla äänellä.
Eikö kukaan ole soittanut tänne?
INGRID. Ei.
MIRJAM seisoo vieläkin muutaman hetken tuskallisesti epäröiden, mutta sitten sanoo hän itsekseen päättävästi. Minun täytyy se tehdä!