Kahta raivokkaammin hyökätään hänen kimppuunsa. Uusia voimia saapuu apuun, hänet kaadetaan vihdoin lattialle, mutta sieltäkin, sätkyttelevän joukon alta, yli naisten kirkunan ja lasten itkun, kuuluu hänen raivosta käheä, mieletön äänensä:
— Odottakaa! Kaikki saatte … pian!
Kuuluu kipeä älähdys ja:
ORJAVOUTI (hypähtää ylös verisin sormin ja huudahtaa.)
Oh! Se puri sormeni poikki!
LICINIUS.
Pankaa hänet piinapenkille!
Vielä kuuluu Khakun tukehtunut kähinä: Odottakaa, odottakaa…
LICINIUS (ivaten.)
Odota nyt vain itse hetkinen! Sinä kyllä rauhoitut!
Myöskin Agilo on ryhtynyt vastustamaan, mutta hänet on heti saatu sidotuksi. Kun häntä raahataan toiseen luolaan, huutaa hän epätoivoisessa raivossa.
AGILO
Tappakaa minut heti! Tappakaa heti! Tappakaa heti!
LICINIUS (kylmästi.)
Puhkaiskaa hänen silmänsä — heti!