Lucas katseli katusululle päin ja virkkoin värisevällä äänellä:
— Kyllä tuolla on kamalaa.
— Mutta ne eivät päässeet sittenkään torille! sanoi Marcus lujasti.
— Ei — eivätkä pääse, lisäsi Antonius.
Heidän kokouksensa päättyi kymmenen minuutin kuluttua. Lucas oli saanut varman tiedon, että sota oli päätetty julistaa seuraavana yönä. Päätettiin, että Antonius ja Marcus lähtivät samana yönä viemään asiasta tietoa sikäläisille liittolaisille sekä kansainväliselle pääkomitealle. Miehet ilmoittivat palaavansa klo 6 aamulla.
ÄÄNI PIMEYDESTÄ.
Vaikka kokous oli jo alkanut, vyöryi toria kohden vieläkin mustanaan työmiehiä.
Hälytystorvi pärisi miltei yhtä mittaa, ja joukot hajaantuivat kahden puolen aivan kuin aallot laivan kulkiessa ja kun punainen lyhty huomattiin, kuului joukosta innostuneita huudahduksia.
Lähetessään toria Antonius ja Marcus tapasivat miltei jokaisessa kadunristeyksessä aseellisen joukon, olipa parissa paikassa puolivalmis katusulkukin vartiostoineen. Ja torilla, joukon ympärillä, oli vielä kaksinkertainen ketju sotilaita ja aseistettuja työmiehiä.
Väkijoukkoja ei täällä voitaisi karjana teurastaa!