Sonetteja 1-18
III. Lauluja.
Lupauksia
Matkan varrella
Orvon osa
Oli kuudanyö
Ole vapaa!
Impyen huvi
Meren taa putosi päivä
Tule pois!
Ero
Tovin vain
Kaunis — kauniimpi
Unilaulu
Sairas mies
Uni sekin
Huolen tullen
En pääse —
Kumpa —
On niinkuin —
Syntiä tehnyt
Surusta iloon
Lempemme puu
"Olet ahne" —
Rikasta riemua
Kuten tahdot —
Helmiä sataa
Nyt koitellaan —
Korkia Veisu
Verhoten kauneu
Helluntai
Arolempeä
Vereni
Palava pensas
Oi kumpa —
KYTTÄ
Kevättalvella 1905
"Ken kerran katsoi kauneimpaan, sen silmät huijentuivat, sen silmät siinä ainiaan kautt' elämänsä uivat."
I.
Ma ajan hiiden hirveä, niin villiä ja virmaa, mi lumiaavan äärellä vapaana kiitäin kirmaa.
Nyt vasta löysin jäljet sen,
kun kauvan noita hain ma,
kun erämiehen murheiden
kaikk' kauhut tuta sain ma.
Kun ylivoimin taistelin
ja monta kertaa vaivuin
ja epäilystä kuuntelin
ja tuskan alle taivuin.