Iloitse sydän. Suuri ihmissuku jo uuden ajan aattehesta juopuu ja orjalaumain legiona-luku kahlitsijoita karttaa, heistä luopuu
ja oman voiman, oman uskon herran he korottavat jumalaksi julki ja kiroavat sen, mi heiltä kerran tien hyvinvoinnin paratiisiin sulki.
Nyt taivon kantta taotaan, ja työssä
on helvetistä nousseet synkät aaveet,
nuo, joiden voimat varttui vaivan yössä,
ja joiden syömiin suru siitti haaveet.
Eik' yksin haaveit', ei, vaan tuiki suuret
ja kultakalliit ajatukset elon,
joiss' itää ihmisonnen alkujuuret
ja joista kysyjä saa kaiken selon.
Ja siksi sydän iloitse ja usko, ett' epäilykses tuskat lohdun saavat ja yösi ylle kohoo kaunis rusko ja arvettuvat ammottavat haavat!
Uudestisyntymisessä.
Niinkuin taivahalla tähtein on jo meidän joukon luku, valtamahti tästä lähtein on jo sorretuiden suku.
Liehuu vaivatuiden vaate,
punalippu mailman yli;
kaiken kaartaa kansan aate
niinkuin avaruuden syli.
Helähtävät hengen miekat, salamoivat sanan kalvat, kohoavat pohjahiekat, arvon saavat ani halvat.
Vitka vauhti —