Mä korpehen riensin kuin eksynyt lammas, Kun myrkkyiset nestehet mieleni vammas, Ja kauaksi, kauaksi jäi koti-talo, Ylt' ympäri huokaili synkeä salo, Mua haukata pyys peto hirveä-hammas; Sen kauhea suu, kita uhkas mun niellä, Mä turmion reunalla seisoin jo siellä, — Nyt pilkahti taas kodin ikkunan valo, Ja kohtapa löys minut Ystävä jalo, Me yhdessä kuljemme nyt koti-tiellä.
Olli Vuorinen.
Lasten laulu lintusille.
Viserrelkää, linnut vienot, Piipitelkää, pikkuiset, Jotta helkkyileepi tienot, Jotta laulun lainehet Värehtii!
Ilon-aika on nyt teillä, Kevät-aika armahin, Ilon-aika myöskin meillä, Elon kevät ihanin Parhaillaan.
Äsken useammat teistä Kaukaa riensi Pohjolaan; Suloisaa se ompi meistä, Että jälleen synnyinmaan Etsitten.
Laulakaatte ilomielin Taasen Suomen suloa, Me, me sydämin ja kielin Teille tervetuloa Lausumme.
Teidän kanssa mielin yksin Ylistämme Jumalaa, Teidän kanssa ystävyksin Suven aikaa suloisaa Vietämme.
Mieluisesti katselemme Pesänpuuhianne vaan, Pikku poikianne emme Millään lailla milloinkaan Häiritse.
Niin, miks' emme teille sallis Pienokaista pesäänne? Sehän teille yhtä kallis, Kuin tää armas kotimme Meille on.