Nyt, kukkaniityn läpi kulkeissaan, Vilkastui puro, iloisammin hyppii, Vaan murhe kuvastuupi muodossaan, Kun rinnassa viel' entismuistot sykkii.
J.H. Erkko.
Sinikaunokki.
Kysytte miks' elokaunikki Kasvoi pellon leipäviljahan, Kyntömies vaikk' ei ois tahtonut? — Taivassinellään se muistuttaa, Että on maan päällä muutakin — Taivahista, pyhää, ihanaa — Paljon muutakin kuin leipä vaan.
J.H. Erkko.
Vanha mummo.
Kasteli kukkaa vanha mummo, Kukkaa ikkunalla. "Missä on tyttösi, vanha mummo?" "Kaukana maailmalla."
"Tiedätkö millä hän kulkee tiellä, Vaivainen mummo kulta? — "Tiedä en, — maailma taisi niellä, Taikka jo peittää multa:
Kastelen kukkaa, armastani, Muistelen tyttölasta, Tuskinpa jälleen puhdastani Löytänen maailmasta."
J.H. Erkko.