[15] Näin valtioarkistossa! Minua neuvottiin tässä asiassa kääntymään ministerivaltiosihteerinviraston arkivarion puoleen, minkä parissa kirjeessä teinkin, kun en senaatin arkistostakaan mitään selvyyttä asiaan saanut. Mutta Arkivario siellä ei löytänyt sieltäkään mitään tiedonantoa Juteinin hakemuksen hylkäämisen syystä.
[16] Meidän kursivoimaa.
[17] »Härigenom sluta sig studierna vid denna Akademi nära till dem, som förnämligast vid Åbo varit gängse; ty här värderades ypperst kunskapen i Fäderneslandets Historia. Derjemte har under denna tiden smak för det stränga filosofiska studium allmännast vid detta universitet blifvit bibehållen, hvarvid en mera poetisk stämning röjt sig, och således den estetiska delen af filosofien förnämligast älskats, liksom, hvad den moderna Litteraturen angår, den Tyska äfven här, såsom i Upsala, haft det mesta inflytande på vettenskapernas behandlingssätt, då den danska deremot i Lund närmast varit aktad och känd. Men vid Åbo insmög sig, småningom, under de sednare åren, en allt mer och mer tilltagande Fennomani, som äfven yttrat sin verkan så väl på de studerandes tänkesätt som på studiernas eget skaplynne. Då studiernas riktning och lynne vid ett universitet så mycket beror af vissa lärares anseende, så låter det naturligt sluta sig, att en Dahl, en Afzelius, en Nordmark, liksom en Lundblad, Sjöberg och Florman samt en Franzén, Porthan och Calonius skulle bidraga att i allmänhet gifva de studerandes bemödanden den karakter, som man i det föregående sökt att uttrycka, och hvarvid man som facta egentligen betraktat de vid hvarje Högskola utkommande Disputationes in genere, emedan det är genom Disputationer, som både de lärandes och lärarnes kunskaper läggas för en dag.»
[18] Miten lienee asian ollut? Eiköhän Franzén seuraavana vuonna (1811) muuttanut Suomesta osiksi myöskin siitä syystä, että häntä näin epäiltiin »fennomaniasta» ja leimattiin »fennomaniksi».
[19] Katso Liitteitä.
[20] Kaikki tässä puheessa meidän.
[21] Kun Juteini tässä runossa sanoo: »Kyllä minä köyhyydessä/ olen kolmesti kokenut / leipää kohden kuroitella, / kolmesti myös olen minä / tika-puilda pudotettu», niin emme tiedä selvitellä, mitkä nuo muut kaksi kertaa olivat, sillä ei ole meillä tiedossa muuta kertaa, jolloin hän virkaa tai tointa olisi hakenut sellaista saamatta.
[22] Edellisestä Konsistorin todistuksesta, josta jo aikaisemmin on ollut puhetta, sekä tästä toisesta viivan yläpuolella juuri mainitusta on Lagus'en Matrikelissa e.m.p. seuraava tiedonanto: »Betyg 1/2 1810 att söka finska translatorstjensten vid reger. konselj., åter 18/4 1812 till befordran.»
[23] Saman Matrikelin tieto, että Juteini v. 1812 olisi ollut Hämeenlinnan maistraatin sihteerinä perustuu nähtävästi erehdykseen ja tarkottaa hänen Haminan aikuista sihteerinäoloaan. Ettei Hämeenlinnan maistraatin pöytäkirjat tiedä mitään Juteinista sihteerinä siellä, siitä on hyväntahtoisesti Tohtorinrouva Verna Koskimies hankkinut minulle varmuuden, samalla kuin hän on Juutilan talostakin kuvia valokuvauttanut, minkä kaiken kiitollisena täten mainitsen.
[24] Hattulan nykyinen (v. 1913) kirkkoherra J.J. Westerlund on ystävällisesti paitsi edellä esittämiämme Juteinin sukua selvittäviä kirkonkiijojen tiedonantoja kirjallisesti myöskin kertonut seuraavan, johon jo viivan yläpuolella viittasimme: »Milloin ja mihin yllä mainittu Jakob (Jaakko Judén) on Hattulasta muuttanut ei ole merkitty kirkonkirjaan. 1811 vuoden kirk. kirjassa hän vielä on muistutuksella »vistas i Rysslad», mutta 1812 vuoden kirk. kirjassa ei hänen nimeänsä enää löydy.» Viivan yläpuolella olevan perustelun ja siitä johtuneiden johtopäätösten tueksi on vielä mainittava, että Viipurin lääni v. 1811 palautettiin muun Suomen yhteyteen.