[214] Jak. Jut. Kirj. II, siv. 2.
[215] Ajan Viete, siv. 47.
[216] Tosin olivat jo edellisellä vuosisadalla Gabriel Calamnius, Henrik Lilius ja Juhana Frosterus kirjottaneet muutamia tällaisiakin runoja ja niiden joukossa toisia onnistuneitakin, mutta niiden lukumäärä oli pieni; ja Kristfrid Ganander'inkin Kalevalan runomitalla sepitetyt runot, vaikka tosin runomuodoltaan parempia kuin Juteinin, olivat kuitenkin sisällykseltään siksi arkipäiväisiä, ett'eivät Juteinin runoille voineet sen takia olla minään hyvinä esikuvina. Calamnius'en kaunista Ilolaulua Jesuksesta on Juteini nähtävästi käyttänyt esikuvanaan sepittäessään Sangarinsa Sionista, mutta huonolla menestyksellä.
[217] A.E. Ahlqvist. »Suomalainen runous-oppi j.n.e.» siv. 5. Olemme tässä viitanneet »De Poësi Fennicaan», koska se oli Juteinin käytettävissä.
[218] Hyminä, ett sakta mest genom näsan sjungande dån eller läte, hvilket ord för de många likheter emellan Grekiska och Finska språken torde äfven vara en derivation af Hymn, som betyder en lofsång.
[219] Edellisen yhteydessä Juteini viittaa Cajanuksen kauniiseen virteen »Etkös ole ihmis-parka» etc. Muuten ainoa kohta, jossa hän esittää muiden runoista esimerkkiä.
[220] »Första ordet af tre, andra af två, och tredje af tre stafvelser, såsom:
Mainitun ilon majoissa,
och
Hellittäin hyvän hedelmän,
låta ock säga sig, men böra nyttjas sällan; ty i denna ställning kommer hvarje ord att söndras, [meidän kurs.] då deras stafvelser skola afdelas till pedes, hvilket gör versen tung, allt efter mängden af de ord, som ej af naturen passa till tonfallet, i synnerhet om förra stafvelsen af det tvåstafviga ordet är vigtigare än uti de anförde verserne. Dessutom passa ordens rim [meidän kurs.] här aldirg till rim för pedes, som är hufvudsaken, [meidän kurs.] och utgör rythmen i versen.»
[221] Juteinin aikana siis äännettiin me, te, he pitkiksi, kuten vielä muutama vuosi sitten kuulin vanhan rovasti A.E. Tarenius'en säännöllisesti saarnoissaan tekevän. Hän kuoli Heinolan kirkkoherrana v. 1909 ja oli enemmän kuin 30 vuotta aikaisemmin tullut Heinolaan kotipitäjästään Mäntsälästä.