— Suu poikki ja äkkiä! — koveni päällikkö. — Toisen komppanian miehet lähtevät nyt heti sinne harjulle, sillä eihän helevetissä sitä nyt sovi näin pitkäksi aikaa jättää ilman vartioita. Jos lahtarit sattuvat hyökkäämään, niin ottavat koko kylän.
Mutta toisen komppanian miehet nostivat aluksi kovan mökän. He eivät olleet vielä muka tarpeeksi levänneet edellisen vahtivuoron jäleltä. Kun Syöperi juuri tällöin astui sisään, kohdistivat he äkänsä häneen.
— Siinäkin yksi, joka lähtee vahdista omin päinsä Nuo maanjussithan ne joutaisivat täällä omissa kotinurkissaan vahtia yötä ja päivää siitä hyvästä, että me olemme heille torpat ilmaiseksi toimittaneet.
Puhuja oli kaupunkilainen ja sellaiset antoivat maalaiskaartilaisten usein tuntea ylemmyytensä.
— Kylläpä siellä olen minäkin osaltani kyyristellyt, — vastasi Syöperi katkerana. — Jos jokainen teistä pitää yhtä pitkät rupeamat kuin minä ikäisekseni, niin tässä ei ole hätääkään eikä kenenkään tarvitse vahtivuoroista riidellä.
Tämä oli kylmää vettä miesten niskaan. Rähinä laimentui ja toisen komppanian miehet hankkiusivat lopultakin harjulle lähteinään.
Täällä esikunnassa oli melkoinen joukko naisiakin, joista toiset toimivat emäntinä, toiset sairaanhoitajattarina, mutta useimmat vain jonkunlaisina seuranpitäjinä esikunnan miehille. Muutaman emäntänä toimivan puoleen kääntyi Syöperi.
— Onkohan täällä vielä lämpimiä sapuskoita? Tarttis saada tässä vähän haukattavaa … ensi kerran tänä päivänä.
— Kuka tässä pitkin päivää osaa ruokia lämpimänä pitää, — tuiskahti olkansa yli emäntäsisko, joka juuri oli syventynyt hauskaan keskusteluun muutamain lepovuorolla olevain toverien kanssa. — Mitä lie siellä padassa kuoriperunoita jälellä.
Syöperi kokoili kylmiä perunoita lakkiinsa, sai jostakin leivänpuolikkaan ja sillin sekä istui penkille aterioimaan. Kun suuri pala hitaasti liikehti posken alla, seurasi hän tympein ilmein nuorten toverein joutilasta kisailua naisten kanssa. "Mitähän noillakin miehillä on täällä virkaa?" ajatteli hän. "Lienevätkö tänäänkään koko päivänä vahdissa olleet. Mutta se näkyy tässä maailmassa olevan aina niin, että toiset saavat tehdä työn sillä aikaa kun toiset elävät herroiksi."