"Hm, kuningas on meitä paljon lähempänä, poikani", sanoi piispa kartteliaasti. "Ja siksi toiseksi ei kuningas myöskään hyväksy eikä salli, että talonpojat jättävät pappinsa leivättömiksi. Siitä asiasta olemme juuri kirjottaneet kuninkaalle ja hän kyllä laittaa niin, että se asia tulee korjatuksi. Ilmottakaa se ynnä minun varotukseni ohella seurakunnalle."
Kun pappi viipyi vielä huoneessa, kysyi piispa:
"Mutta kenties sinua painostaa kovempikin hätä?"
"Kyllä, tai ei niinkään minua itseäni kuin…"
Hän vaikeni punastuen.
"Hm, sinulla on siis perhettäkin?"
"On", sanoi pappi maahan katsoen, "enkä minä suinkaan ole ainoa", yritti hän puolustautua.
"Kyllä tiedän, kyllä tiedän", keskeytti piispa. "Onko perhe sinun luonasi pappilassa?"
"Ei, eihän toki, sillä piispa Hemmingin statutithan kieltävät sen", ehätti pappi selittämään.
"Hm, hm, niin kyllä, mutta mitäs kanoninen laki siinä asiassa säätää?"