GIPFERT
Ken syynä moiseen kataluuteen lie?
HERTTUATAR:
On yllyttäjät kiinni saatava!
HERTTUA:
Niin, apua on vuottaa mahdoton, jos pohja alla pettää. — Kirous ja kuolema, ett' tähän umpikujaan on täytynytkin joutua! — Skalm, Gipfert! Te jotain sanokaa! Nyt neuvot hyvät on tarpeen.
NIILO SKALM:
Yhden hänen armonsa jo neuvon lausui: yllyttäjät kiinni on saatava. — Ma pari vangitsin jo miestä; heitä kuulusteltava on heti, sitten epäluotettavat kaikk' eristettävä ja upseerit yön aikaan vartiota hoitamaan. On linnan kantajoukko luotettava, kun paha leviämäst' estetään, niin puolustusta hyvin jatkamaan me kykenemme, kunnes apu ehtii. Ja avun täytyy ehtiä!
HERTTUATAR:
Ma kiittää,
ah, sydämestä —
(Annan syvään huokaistessa katsahtaa häneen,
keskeyttää lauseensa ja rientää luokse.)
Rakas lapsi, mikä
sun on, kun kalpenet noin? Syvästi
niin koskivatko sinuun sanomat
nää synkät?